Vuonna 2016 Suomesta ulkomaille muutti 18 082 henkilöä.

Ulkomaille muuttamista sääntelevät maiden väliset sopimukset. Tärkein kaikista on muuttoilmoitus!

Onko sinun mahdollista saada työkomennus ulkomaille?

Haluaisitko viettää välivuoden ja muuttaa siksi aikaa Yhdysvaltoihin?

Kiinnostaako ulkomailla opiskelu?

Haluaisitko viettää eläkepäiväsi ulkomailla?

Moni ei tiedä, että toiseen EU-maahan muutettaessa on Suomessa tehtävä muuttoilmoitus sekä myös ilmoitus Kelalle ulkomaille muuttamisesta. 

- Myös tieto siitä, että ulkomaille muutto vaikuttaa muuttajan sosiaaliturvaan sekä verotukseen ei aina tavoita kaikkea, toteaa Suomi-Seuran neuvontapäällikkö Hanne Selin. 

 Suomi-Seura opastaa ja neuvoo ulkomaille muuttavia, siellä asuvia ja Suomeen takaisin muuttajia. Montaa muuttajaa pitää muistuttaa myös siitä miten kohdemaassa on hoidettu sosiaaliturva, kuuluuko siihen terveydenhuolto vai tarvitaanko vakuutus kattamaan sen. 

- Juuri siksi olemme julkaisseet useita oppaita joihin on kerätty tärkeimmät asiat mitkä ulkomaille muuttajan tulee ottaa huomioon ja hoitaa kuntoon Suomessa ennen muuttoa. Meillä on myös takaisinpäin muuttajille oppaat, Selin toteaa.

Niin, myös paluumuutto kannattaa suunnitella ja aloittaa ajoissa. Ulkomaille muuttoon kuin sieltä takaisin 

kannattaa varata aikaa, jota tarvitaan asunnon, työpaikan, lasten koulun, lasten hoitopaikkojen etsimiseen ja niin edelleen. 

- On myös syytä huolella valmistella ja selvittää miten muutto konkreettisesti järjestetään, viedäänkö kodin irtaimisto mukana ja miten se kuljetetaan.

Kumipyörillä vai merikontissa?

Ulkomaille muutto eli konkreettinen tavaroitten vienti on loppujen lopuksi yksinkertainen asia. Nyrkkisääntönä voi pitää, että ulkomaille muutettaessa mukaan otetaan normaaliin kotimuuttoon verrattuna vain puolet tavaroista.

- Juuri nyt elämme ulkomaille muuton kiireisintä aikaa. Kesä-, heinä- ja elokuussa tapahtuu suurin osa ulkomaille muutoista johtuen juuri komennusten vaihtoajankohdasta ja siitä, että syksyllä alkavat koulut ja tarhat myös vaihtomaassa, kertoo Victor Ek-muuttoyrityksen toimitusjohtaja Kai Lager.

Ulkomaille muuttojen markkinajohtajana Victor Ek kuljettaa Euroopan sisäiset muutot pääsääntöisesti kumipyörillä. Victor Ek muuttaa suomalaisia ulkomaille ja takaisin reilut tuhat kertaa vuodessa. Mukaan ulkomaille valitaan parhaat kalusteet eikä muuttokuormat ole isoja. 

- Mannerten yli muuttaessa tavaramäärästä tippuu vielä puolet pois. Iso osa tavaroista kuljetetaan merikonteissa jonne laitetaan yleensä noin 20 kuutiota juuri kalusteita. 

Merikontti on hieman hidas kuljetusmuoto, sillä tavarat seilaavat merillä 5-6 viikkoa. Tästä syystä tärkeimmät ja nopeasti tarvittavat muuttotavarat lähetetäänkin lentorahdilla, jolloin ne saadaan viikossa perille uuteen asuntoon. 

- Lentorahdin haasteena on sen kalleus, mutta voi ulkomaille muuttaa myös kahden matkalaukun voiminkin. 

Muutto tuo mukanaan kulttuurieroja

Uusi kohdemaa voi tuo perisuomalaiseen kulttuuriin tottuneelle uusia vivahteita ja käytäntöjä. Kohdemaasta olisi siis syytä hankkia mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa: millainen historia ja uskontotausta maalla on, lait ja tapakulttuuri on niin ikään syytä opetella ja seurata ilmasto-olosuhteita.

- Parhaiten tietoa uudesta kohdemaasta saa esimerkiksi suurlähetystöstä, konsulaatista, Suomen ulkomaan edustustoista tai esimerkiksi työkomennukselle lähtevä mahdolliselta edeltäjältään, toteaa Suomi-Seuran palveluneuvontapäällikkö Selin. 

Matkustus- ja henkilöasiakirjojen kanssa ei voi koskaan olla liian ajoissa ja tarkkaan liikkeellä. Passien voimassaolo ja mahdollisesti tarvittavat viisumit on syytä saattaa ajan tasalle. 

- Hanki tai pyydä työnantajaasi hankkimaan tarvittavat oleskelu- ja työluvat. Selvitä, mitkä todistukset on itse hankittava. Sellaisia kun on esimerkiksi englanninkielinen vihkitodistus ja työnantajan todistus. 

Selin muistuttaa myös selvittämään voiko mukana seuraava puoliso saada työluvan kohdemaassa. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi kohdemaan edustustosta Suomessa.

- Lasten sopeutumisen kannalta on hyvä selvittää millaisia ovat paikalliset kouluvaihtoehdot tai löytyykö kohdemaasta  jopa suomalainen koulu. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään tottuneelle voi tulla yllätyksenä myös koulujen ja opiskelun kustannukset.

 Moni asia saattaa vaikuttaa vanhassa kotimaassa itsestään selvältä, mutta ulkomailla moni asia kääntyy aivan päälaelleen. Yksi näistä on liikenne. Selvitä ja hanki mahdollisesti tarvittava kansainvälinen ajokortti. Uudessa kotimaassa voi olla erilaiset ajokorttisäädökset ulkomaalaisille. 

- Pelkkä suomalainen ajokortti ehkä riittää, mutta selvitä onko sen käytölle aikarajoituksia.

Suomalainen terveydenhuolto on hiljattain todettu maailman tasolla kärkiluokkaiseksi, joten selvitä paikallisten lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen taso ja saatavuus, lääkkeiden saatavuus, terveydenhoitopalvelujen kustannukset ja niihin liittyvät vakuutukset.

- Ota mukaan myös mahdollisesti tarvittavat rokotustodistukset. 

Myös asumiseen, ravintoon ja vaatetukseen liittyvät yksityiskohdat vaikuttavat pieniltä, mutta ovat ratkaisevassa roolissa uuteen kohdemaahan kotiutumiseen. 

- Vuodenaikojen vaihtelu ulkomailla ei ole niin suoraviivaista kuin Suomessa, eikä asumisvaihtoehdot ja asumisen kustannukset ole nekään Suomen tasoisia. 

Muuttomäärät vaihtelevat 

Tilastokeskuksen mukaan vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden Suomen kansalaisten maastamuutto on ollut suurempaa kuin maahanmuutto viime vuosikymmenen aikana. Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston mukaan vuonna 2016 Suomesta ulkomaille muutti 18 082 henkilöä. Suomalaisnuoret lähtevät usein ulkomaille suorittamaan opintojaan. 

Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappion suunta on ollut kasvava vuoden 2009 jälkeen. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa vuosittainen muuttotappio on suurentunut suhteellisen maltillisesti vuoden 2009 jälkeen.

Sen sijaan aivan viime vuosina toisen asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa vuosittainen muuttotappio on lisääntynyt nopeasti. Tilastoista puuttuu kuitenkin suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, joka voi vaikuttaa henkilöiden koulutustasotietoon näissä tilastoissa.

Tilastokeskus on tilastoinut suomalaisten maastamuuttoa vuodesta 1945 lähtien. Vuonna 2016 maastamuuttojen osalta tehtiin siis uusi ennätys, mutta jo pitkään ulkomaille muuton suosio on kasvanut: 

Vuonna 1990 maastamuuttajia oli 6477 henkilöä. Selvä huippuvuosi löytyy myös 2000, jolloin maastamuuttajia oli 14311. Ulkomaille muutossa on suuriakin vuosittaisia vaihteluita, mutta aivan viime vuosina, pienen notkahduksen jälkeen ulkomaille muutto lähti uudestaan kasvuun. 

Pankki- ja veroasiat kuntoon!

Suomi-Seuran neuvontapäällikkö Selin neuvoo nimeämään kontaktihenkilön Suomen päässä jolle voi luottaa valtakirjat pankki- ja veroasioihin. Pankin kanssa on hyvä myös solmia mahdolliset maksupalvelu- sekä lainojenhoitosopimukset, ja pankkitilin avaamista varten kysyä suomalaisesta pankista, onko sillä niin sanottua yhteistyöpankkia kohdemaassasi.

- On hyvä myös päättää miten hoidat Suomen veroilmoituksen ulkomailla asumisen aikana. Ulkomaille muutolla on usein merkittävä vaikutus henkilön verotusasemaan.

Suomen kansalaisen on syytä muistaa, että vaikka hän muuttaisikin ulkomaille pidemmäksi aikaa, ei muutto sinänsä katkaise hänen verovelvollisuuttaan Suomessa. Suomen kansalaista nimittäin pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena kolme vuotta muuttovuoden jälkeen, ellei verovelvollinen pysty näyttämään, että hänellä ei verovuonna ole ollut olennaisia siteitä Suomeen. 

- Yleensä jos verovelvollinen muuttaa vieraaseen valtioon vähintään puoleksi vuodeksi, katsoo kyseinen valtio hänen tulevan siellä niin sanotuksi yleisesti verovelvolliseksi. 

Selin toteaa, että jos verovelvollisen varsinainen asunto ja koti sijaitsee vieraassa valtiossa, katsotaan verovelvollisen yleensä tulevan kyseisessä valtiossa yleisesti verovelvolliseksi, vaikka hän ei viettäisikään siellä suurinta osaa vuodesta. 

- Yleinen verovelvollisuus tietyssä valtiossa tarkoittaa sitä, että henkilö on periaatteessa verovelvollinen kyseisessä maassa kaikesta sieltä ja muualta saamastaan tulosta.

Yksi ilmoitus tavoittaa monta

Väestörekisterikeskuksen palvelupäällikkö Anne Torkkel-Naumanen lohduttaa, että muuttoilmoituksen ulkomaille voi tehdä varsin helposti. 

- Ilmoituksen voi tehdä yhdellä kertaa sekä Postille että maistraatille. Molemmat organisaatiot välittävät tiedon edelleen eteenpäin hyvin monelle eri taholle. 

Yhdellä ilmoituksella tieto ulkomaille muutosta tavoittaa muun muassa seuraavat tahot:

- kunnalle

- Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin

- Verohallintoon

- Puolustusvoimille

- Kelaan

- Lisäksi monet eläkelaitokset, pankit ja vakuutusyhtiöt saavat uudet osoitetietosi ilman, että sinun täytyy erikseen ilmoittaa muutoksesta. 

Torkkel-Naumanen muistuttaa, että vaikka tieto ulkomaille muutosta tavoittaakin monta eri viranomaista, on silti hyvä olla yhteydessä erikseen vielä Kelaan. 

- Siellä voidaan tehdä päätös kuulumisesta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Tämä riippuu ulkomaille muuton kestosta, onko tilapäinen, vai vakinainen muutto ulkomaille työn, opiskelun, tai muun perässä.

Muista myös nämä

Suomen ja EU:n kansalaisena on mahdollista matkustaa, asua, työskennellä, opiskella tai viettää eläkepäiviä missä tahansa EU-maassa. 

Oli oleskelusi minkä mittainen tahansa, on sinulla oltava aina mukana passi tai kansallinen henkilökortti. Sinun on pystyttävä milloin tahansa todistamaan henkilöllisyytesi. 

Ulkomailla asuva suomalainen maksaa veroa vain kertaalleen, yhteen maahan.

Äänestysoikeus pysyy voimassa myös ulkomailla, ja Suomen kansalaisena voit äänestää eduskunta-, presidentin- sekä europarlamenttivaaleissa. 

Ulkomailla asumisen pituus määrittelee mahdollisuutesi saada Kelan etuuksia. Vakituiseksi ulkomailla asuminen tarkoittaa yli vuoden yhtämittaista ajanjaksoa, etkä sen jälkeen voi pääsääntöisesti saada Kelan etuuksia. Tilapäisesti asuessa sinulla on samankaltainen oikeus Kelan etuuksiin kuin asuisit Suomessa. 

Hyödyllisiä linkkejä:

- Postin ja maistraattien yhteinen sähköinen muuttoilmoitus: Muuttoilmoitus

- Suomi.fi on uudehko sähköinen palvelu, jonne on koottu kansalaisen elämässään tarvitsemat sähköiset palvelut. Sieltä saa tietoa monen eri viranomaisen sähköisistä palveluista ja neuvoja sekä ohjeita eri elämän tilanteisiin myös ulkomaille muutosta: Suomi.fi

- Sinun Eurooppasi –sivusto on koonnut yhteen kattavan tietopaketin ulkomaille muutosta ja seillä asumista helpottavista toimista: Sinun Eurooppasi-sivusto

- Infopankki.fi –sivustolta löytyy tietoa muutosta Suomesta ulkomaille: Infopankki.fi-sivusto

- Ulkomaille muuttava voi olla yhteydessä myös ulkoministeriöön: Ulkoministeriö

Ilmoita maassa oleskelusta

Useissa EU-maissa on aina pidettävä mukana henkilöllisyystodistusta tai passia.

Jos henkilöllisyyspaperit unohtuvat tällaisessa maassa kotiin, voit saada sakon tai joutua pidätetyksi, mutta se ei ole riittävä peruste sille, että sinut voitaisiin määrätä palaamaan kotimaahasi.

Poikkeustapauksissa uusi asuinmaasi voi päättää karkottaa sinut maasta, mutta vain siinä tapauksessa, että todistettavasti muodostat erittäin vakavan uhanyleiselle järjestykselle, kansanterveydelle tai turvallisuudelle.

Karkotuspäätös on annettava kirjallisena. Siinä on ilmoitettava kaikki perustelut ja kerrottava, miten ja mihin mennessä päätöksestä voi valittaa.

Jotkin EU-maat edellyttävät, että muiden maiden kansalaiset ilmoittavat maassa oleskelustaan viranomaisille kohtuullisen ajan kuluessa saapumisestaan. 

Jos et ilmoittaudu määräajassa, sinulle voidaan määrätä rangaistukseksi esimerkiksi sakkoa.

3 kuukautta

Jos asut toisessa EU-maassa enintään kolme kuukautta, voit oleskella maassa vapaasti, kunhan sinulla on voimassa oleva kansallinen henkilökortti tai passi.

Oleskelusi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uusi asuinmaasi ei voi vaatia sinua rekisteröimään oleskeluasi. Halutessasi voit kuitenkin sen tehdä.

Yli kolme kuukautta

Kolmen kuukauden kuluttua sinua voidaan vaatia rekisteröimään oleskeluoikeutesi paikallisen viranomaisen luona ja osoittamaan, että käyt töissä. Saat viranomaiselta todistuksen oleskeluoikeudestasi.

Pysyvästi

Jos olet asunut laillisesti työntekijänä toisessa EU-maassa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan, saat automaattisesti pysyvän oleskeluoikeuden maassa. 

Voit siis oleskella maassa niin kauan kuin haluat.

Oleskelu katsotaan yhtäjaksoiseksi seuraavista poissaoloista huolimatta:

- tilapäinen poissaolo (alle kuusi kuukautta vuodessa)

- pitempi poissaolo pakollisen asepalveluksen vuoksi

yksi kahdentoista kuukauden yhtäjaksoinen poissaolo esimerkiksi raskauden ja synnytyksen, vakavan sairauden, työskentelyn, ammattiopintojen tai työkomennuksen tai muun merkittävän syyn vuoksi.

Voit menettää oikeutesi pysyvään oleskeluun, jos asut maan ulkopuolella yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Teksti: Outi Suoranta

Lähde: Sinun Eurooppasi-sivusto